Erityisopetusta joka suuntaan

Erityisopetusta joka suuntaan – shakkiongelmia lahjakkaille ja lisäopetusta tukea tarvitseville

Lähtötilanne syksyllä

Luokanopettaja Mia Ylönen 2a: ”joidenkin oppilaiden vihot ja kirjat olivat jo täynnä, ja samaan aikaan toiset huusivat tuen tarvetta ja lisäopetusta. Kun opettaja siitä huolimatta joutui yhä uudelleen kertaamaan asioita, alkoi esim. matemaattisesti lahjakkaan "Matin" naama vääntäytyä tunnettuun ”ei vois vähempää kiinnostaa”-asentoon. Toista kouluvuotta oli tuolloin käyty vasta pari kuukautta..

Luokanopettaja Mira Tanninen 2b: ”Luokassani oli samankaltainen tilanne kuin Miialla, lahjakkaiden oppilaiden kouluviihtyvyys oli vajoamassa. Oli ilmeistä, että jotkut oppilaat tarvitsivat lisää haasteita, mutta mitä ja mistä resursseista niitä revittäisiin? Olin lukenut että matemaattisesti lahjakkaat oppilaat voisivat hyötyä esim. shakinopetuksesta, mutta en kerta kaikkiaan tuntenut pystyväni repeytymään siihen enää kaiken muun ohella. Silloin mieleeni tuli kysyä apua shakkikerhomme opettajalta Timo Akkaselta.

Timo Akkanen erityisluokanopettaja 10 g: Kun Mira pyysi minua opettamaan shakkia, minun ei tarvinnut kahta kertaa ajatella asiaa. Oppilaat olivat jo tuttuja suureksi osaksi shakkikerhosta ja shakkitehtävien ratkominen oli uusi haaste, jota en ollut ennen kokeillut. Kerhossa oppilaat haluavat usein vain pelata ja tehtävien ratkominen jää vähemmälle. Lisäksi minulla oli kymppiluokan opettajana mahdollisuus järjestää aikaa tokaluokkalaisille oman luokkani oppilaitten työharjoittelun ohella.

Ajatus yhdistää koulun shakin opetusta ja ongelmanratkaisua matematiikan tunteihin ja tällä tavalla luoda erityisopetusta ylös –ja alaspäin, oli kiinnostavaa.  Matematiikan opetussuunnitelmassahan ongelmanratkaisu on nimetty yhdeksi osa-alueeksi, jota pitäisi tarjota lapsille. Lisäksi tulevan opetussuunnitelman luonnoksessa myös matemaattisesti lahjakkaita lapsia huomioidaan, mikä ei ole ollut yleinen trendi viime vuosikymmeninä.

Tulevan opetussuunnitelman luonnos (2016)  matematiikan osalta  

Peruskoulun opetussuunnitelmaa  uudistetaan ja päivitetään aika ajoin.  Vuoden 2016 opetussuunnitelman luonnoksessa todetaan matematiikan osalta näin:

.. Matematiikan opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja. Totutetaan oppilas työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Vuosiluokilla 1-2 pedagogisesti ohjatut leikit ja pelit ovat yksi tärkeä ja oppilaita motivoiva työtapa opiskella yhdessä.

Tuen tarpeesta todetaan näin:

Hierarkkisena oppiaineena matematiikan perusasioiden hallinta on välttämätön edellytys uusien sisältöjen oppimiselle. Tarjottavan tuen tulee kohdentua sekä edeltävien tieto- ja taitopuutteiden korjaamiseen että uusien sisältöjen oppimiseen.

Lahjakkaiden oppilaiden huomioimisesta näin:

Taitavien oppilaiden eriyttämiseen tarjotaan matematiikan perusrakenteiden ja joidenkin sisältöjen syvempään ymmärtämiseen johdattelevia tehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnollisten lukujen ominaisuuksien tutkiminen, erilaiset lukujonot, hahmottamistehtävät, luovaa ongelmanratkaisua vaativat tehtävät.

Uusi opetussuunnitelman luonnos pyrkii siis huomioimaan lahjakkaatkin oppijat, jotka edellä kuvattujen Käpylän peruskoulun oppijoiden tapaan alkavat usein tylsistyä jo koulun ensi metreillä. Eriyttäminen matematiikassa mm. erilaisten lisätehtävien muodossa ei ole kuitenkaan helppoa. Opettajan aika ei riitä lisätehtävien kontrolloimiseen ja yksikseen ilman tavoitetta puurtavat oppilaat kyllästyvät. Shakki ongelmien ratkaisu tai vaikkapa vain hiljaa pelaaminen luokan perällä tarjoaisi eriyttämistä jo itsessään. Tavoitteellisempi keino olisi ratkoa vaikka shakkitehtäviä.

Käpylässä toteutettu kokeilu toteutti siis suoraan opetussuunnitelmaluonnoksen kirjainta ja henkeä eikä kenenkään opettajan tule pelätä rikkovansa opetussuunnitelmaan, jos he integroivat opetukseensa shakkitehtävien ratkomista tai pelaamista. Shakinpelaamisen ”oikeus matikantunneilla” saattaa pikemminkin motivoida tehtävien ja läksyjenkin tekemistä.

Shakkituntien toteutus - shakkitehtävien ratkomista, pelaamista ryhmissä

Oppitunnit sovittiin keskiviikko iltapäiviksi, ja ryhmä jaettiin niin että pienempi ryhmä saattoi opiskella käytävällä ja suurempaa tilaa tarvitseva ryhmä luokassa. Luokanopettaja jakoi ryhmät.  Oppilasjoukossa oli selkeästi lahjakkaita matematiikan osaajia, mutta suurimmalle osalle jakoperusteena oli vain läksyjen ja tehtävien teko; suoritetut tehtävät olivat ”passi” shakinopetukseen. 

Jotkut oppilaat tarvitsivat selkeästi lisäopetusta matematiikassa. Välillä opettaja otti lähes kaikki uuden, vaativan asian ennalta opetukseen. Näin ryhmä muotoutui aina uudeksi, eikä hyvät - huonot asetelmaa syntynyt. Lisäopetusta tarvitsevat eivät juuri halunneet shakinopetukseen. On hyvä huomata, että shakkitunneilla ei pelattu muita pelejä.

Kombinaatioiden ratkaisemista edelsi aina taktisen motiivin esittely. Taktiikan opetuksessa oppilaat piirtävät kynillä nappuloiden liikkeitä monisteisiin, joissa jonkun taktisen idean, kuten kaksoisuhkauksen, harhautuksen, kiinnityksen kautta voitetaan materiaalia tai tehdään matti. Kombinaatiot opettavat havaitsemaan geometrisia suhteita, erottelua ja yhdistelyä.

Shakkitehtävien ratkaisua tunneilla

Pelaamista toteutettiin normaalin pelaamisen lisäksi pareittain ja neuvottelupelinä, jossa ryhmä pelaa toista ryhmää vastaan. Kummallakin ryhmällä on neuvottelupelissä oma lauta ja siirrot tullaan tekemään luokan keskellä olevalle laudalle. Neuvottelupelissä kielellinen suoriutuminen ja argumentoinnin oppiminen tulevat esiin.

                            

Neuvottelupelissä pelaavat joukkueet vastakkain

Neuvottelupeli-ideaa voi laajentaa ryhmien väliseksi peliksi, jossa siirto äänestetään. Lopulta tämä voi kasvaa luokkien väliseksi kirjepeliksi eri maiden luokkien välillä. Tällöin opitaan jo hyvin monia muitakin asioita kuin pelkästään shakkia.

On merkillepantavaa, että shakkipelin oppimiskehys ei näin sisällä pelkästään ajatteluntaitojen oppimista vaan myös sosiaalisten taitojen oppimista, josta erityisesti tytöt pitivät. Shakkiongelmien ratkaisu ja ryhmäpelit eivät ole myöskään pulpettiin sidottua toimintaa vaan mahdollistaa liikkumisen, joka helpottaa esim. ylivilkkaita oppilaita.

..  ja turnaamistakin

Kaikki halukkaat saivat myös kokeilla oikeata shakkiturnausta, jossa pelasi myös yläkoulun oppilaita. Pelaaminen itseään vanhempien oppilaiden ja aikuisten kanssa saa lapset tuntemaan itsensä "Peppi-Pitkätossuiksi", joilla on jättiläisen voimat. Samalla kilpailutilanne kehittää erityisesti keskittymiskykyä, sillä kosketetun nappulan siirtäminen ja hiljaisuus pelin aikana ovat pelin sisään kirjoitettu ehdoton vaatimus.

 

Koulun mestaruusturnaus alkaa, pelaajat kättelevät

Kilpailuissa korostuvat erityisesti:  

*Inhibitioiden hallitsemisen ( esim. nappulan ottaminen käteen, jota on sääntöjen mukaan pakko siirtää ellei siirto ole sääntöjen vastainen)

       

*Hiljaisuus pelin aikana koska toista voisi häiritä)

*Ongelmanratkaisu ja analyysin taidot. Peli tuottaa päänvaivaa jo ensimmäisistä siirroista lähtien. Paras siirto on löydettävä vertaamalla siirtokandidaatteja toisiinsa.

*Pettymysten sietäminen. Tunteiden käsittelyä oppii väkisin, sillä kukaan ei ole voittamaton.

Shakkiongelmien ratkaiseminen

Shakkiongelmat ovat 1,2,3 tai useamman siirron matin ratkaisemista, omien tehtävien laadintaa, itsematteja, apumatteja, patteja jne. Tehtäväshakissa pelaaja työskentelee yksin määrätyn ajan puitteissa ja kirjaa ratkaisut muunnelmineen.

Keväällä shakinopetus muuttui ratkaisemisen opetteluksi, jossa aloitimme yhden -ja kahden siirron mattitehtävillä ja shakkilautaa hyödyntävillä geometrian tehtävillä.

 

 Huomioita tehtävänratkaisemisesta:

 *    Shakkiongelmat on helppo esittää ja ne eivät vaadi pelaamisen osaamista. Säännöt ja siirrot ovat kuitenkin samat kuin shakissa.

·       

Tehtäviä voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmissä ja niitä voi myös itse laatia. Vaikeutta voi nostaa tai laskea.

·        

      Ratkaiseminen ryhmissä motivoi erityisesti tyttöjä. Ratkaisemisessa ei ole kilpailuaspektia, joskin siinäkin voi halutessa kilpailla.

·       

      Ratkaiseminen pienryhmissä rakentaa oppilaiden välisiä suhteita. Ratkaisemisessa oppilaan ei tarvitse istua paikoillaan. Kielellisiä puutteita voi korvata näyttämällä laudalla.

·       

      Shakkiongelmien ratkaisemisessa nousevat esiin myös ryhmätyötaitojen oppiminen, kollektiivinen onnistuminen nostaa kaikkia ryhmän jäseniä..

·       

      Ratkaisemisen opetus vahvisti myös shakkikerholaisten pelisilmää, mikä näkyi turnaustuloksissa.

Edelleen shakkitunnit toivat koulurutiineihin vaihtelua ja monen oppilaan ja opettajan mielestä ne loivat koulunarkeen viihtyvyyttä. Opetussuunnitelman luonnokseen kirjattu edistyneiden oppilaiden huomioonottaminenkin huomioitiin. Luokanopettajien loppupalautteen mukaan jotkut oppilaat saivat selkeästi otteen omaan oppimiseensa ja shakinopetus nosti heidän käsitystään itsestään oppijoina. 

Tällaisten ns. metaoppimisen taitojen tiedostaminen on shakin harrastamisen suuria opetuksellisia hyötyjä; kun ymmärrys omasta kapasiteetista kasvaa, herää väistämättä ajatus siirtovaikutuksesta – mihin muuhunkin voisin aivojani käyttää ? Matematiikkaan, historiankirjoitukseen, teatterin tekemiseen  politiikkaan, kaupan, tieteen vai taiteen foorumeilla työskentelyynkö?

Lähteet: J.Gik: Shakki ja matematiikka (1988) Moskova

Tehtävät ed.mainitusta kirjasta 1)aseta kahdeksan kuningatarta laudalle niin, etteivät ne uhkaa toisiaan, 2) Voiko shakkilaudan peittää 21 suoralla triminolla ja yhdellä monominolla? Mikä ruutu jää monominon osalle?

Kuvat ja teksti: Timo Akkanen

oppimisen ytimeen

                                                 Oppimisen ytimeen!

Tarkkaavaisuuden ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. On perusteltua kysyä; onko tehokas oppiminen ylipäätään mahdollista ilman tarkkaavaisuuden suuntaamista ja oikeata vireystilaa?Luodaanpa katsaus kognitiivisiin toimintoihin yleensä.

Vireys ja tarkkaavaisuus ovat perustavaa laatua olevia kognitiivisia toimintoja ja taitoja, jotka ovat kaiken oppimisen ytimessä.  Ajattelu –ja  muistitoiminnotkin harovat tyhjää ilman tarkkaavaisuutta suhteessa opittavaan asiaan. Otteen muodostaa herpaantumaton tarkkaavaisuus ja aistien oikea vireystila. Tarkkaavaisuuden ollessa kohdallaan koko toiminnanohjaus pelaa.

Tarkkaavaisuuden kehittämiseen on toki tarjolla erilaisia menetelmiä, mutta mitään viisasten kiveä ei ole vielä käännetty. Tarjolla on lääkkeitä, aivojumppaa, keskittymisen harjoituksia ym. Edelleen tarkkaavaisuushäiriöiden kuntoutusta on esim. kokeiltu ns. koutsi- ryhmissä, joissa tavoitteena on ollut mm. itse arvioinnin kautta oppia tunnistamaan omaa tarkkaamatonta käytöstään. (NMI –bulletin 3/2009. Koutsi -ryhmissä saavutettujen oppien siirtyminen luokkatyöskentelyyn oli kuitenkin vaihtelevaa.

Tarkkaavaisuuden kuntoutusryhmien vaihtelevat tulokset saatavatkin selittyä juuri sillä, että esim. ala-asteen ikäisen pojan pitää kiinnostua aidosti jostain pelistä tai lajista harrastaakseen sitä pitkäjänteisesti. Voi myös kysyä, ovatko alaluokkien pienten lasten neurologiset valmiudet tarpeeksi kehittyneet itsensä arvioimiseen?

Pelit, musiikki, käsityöt ja taiteet pitkäjännitteisyyden kehittäjänä.

Vanhastaan opettajat tietävät, että soitinten soittoa tai urheilulajeja, käsitöitä ja erilaisia taiteita harjoittelevat oppilaat ovat usein pystyviä keskittymään opetettavaan asiaan, kykeneviä harjoittelemaan opittua ja ottamaan vastaan ohjeita. He tietävät, että vaikeakin asia on mahdollista saavuttaa harjoittelun ja ponnistelun kautta.

Entäpä ne oppilaat, jotka eniten vihaavat juuri pitkäjänteistä harjoittelua. Miten saada heidät harrastamaan sitä?  Joskus tällainen ”huijaus” saattaa  onnistua, sillä monilla normaaliälyisillä mutta tarkkaavaisuudesta ja toiminnanohjauksen ongelmista kärsivillä lapsilla, on kuitenkin tarve näyttää että älli pelaa. Erityisesti pelit vetävät poikia. Shakkipeli antaa kielestä, musikaalisuudesta tai liikunnallisuudesta riisutun mahdollisuuden itsensä ilmaisuun.

Monet muutkin kuin toiminnanohjauksesta kärsivät erityisryhmät kuten cp-vammaiset, liikuntarajoitteiset, erityislahjakkaat ja sokeat voisivat hyötyä shakkipelin tarjoamasta oppimiskehyksestä, jos ohjausta pelin perustaitojen oppimiseen olisi heille tarjolla.

Shakkipelin  oppimiskehys

Shakkipelin sisältämiä kognitioita on eritellyt ranskalainen kasvatustieteilijä Michel Noir, joka seurasi shakkikursseja seuranneita kursseja kolmen vuoden ajan ja vertasi tuloksia vastaavassa sosiaali- ekonomisessa viitekehyksessä eläviin oppilaisiin. Hän eritteli väitöskirjassaan (2001) seuraavia elementtejä, joita shakkipeli pitää sisällään.

Oppilaiden suoriutumisen arvioinnissa käytetyt kriteerit	Shakkikursseja seuranneiden oppilaiden tulokset keskiarvoon nähden
ongelmanratkaisutaidot	+ 32%
intuitiivisen reaktion itsesäätely	+ 50%
kielelliset valmiudet	+ 25%
keskittyminen	+ 50%
analysoinnin nopeus	+ 13%
muistikapasiteetti	+ 22%

Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen kannalta huomio kiinnittyy tämän tutkimuksen tuloksissa huimaan intuitiivisen itsesäätelyn lisääntymiseen. Tarkkaavaisuuden ydiongelmaksi on sekä aikuisilla että lapsilla tehtyjen tutkimusten perusteella nostettu juuri käyttäytymisen inhibitioiden ongelmat. (NMI-bulletin 3/ 2009)

 Näiden mukaan yksinkertaisen käyttäytymisen säätelyn ( kuten vuoron odottamisen, ylettömän puhumisen tai toiminnan tarpeen)  kypsyminen edellyttää tarkkaavaisuuden ylläpitämistä ja toiminnanohjauksen taitojen kehittymistä. (NMI-bulletin 3/2009).

Yksinkertaisia shakkipelissä vaadittavia itsesäätelyn elementtejä ovat hiljaisuus pelin aikana, kosketetun nappulan siirtäminen (käsien hallinta), vastustajan siirron huomioiminen, peliajan kulumisen seuraaminen. Peliin kuuluu myös vastustajan kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, pettymysten sietäminen ja tietoisuus vastuullisuudesta omissa siirroissa; jos pelin häviää karkeaan virheeseen, ei voi syyttää toisia, säätä, sattumaa tai huonoa tuuria.

Silti shakkipelikään ei tuo kaikille” ihmeparannusta” tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmiin. Se voi kuitenkin kuntouttaa ja rikastaa lapsen tai nuoren elämää ja integroida hänet muuhun joukkoon.

Ryhmädynamiikan ja etnisten suhteiden rakentaminen

Parhaimmillaan shakki luo sillan eri sukupolvien, sukupuolten ja erilaisten etnisten ryhmien välille. Kun kokonainen luokka saadaan pelaamaan shakkia, luodaan uusia suhteiden verkostoja, jotka säteilevät muuhun oppimiseen parantuneena luokkahenkenä, vähentyneenä kiusaamisena ja lisääntyneenä kouluviihtyvyytenä. Oppimisen metakognitiiviset taidot saavat shakin kautta ”boostia”, joka näkyy uskona omiin kykyihin oppia ja otteen saamisena omaan suoriutumiseen.

Olen pannut merkille, että kaikissa opettamissani ryhmissä, erityisesti ylä-asteella ovat myös etniset suhteet parantuneet; miksi kukaan haluaisi pelikavereitaan kiusata? Kouluissa, joissa shakinparissa ovat kohdanneet mm. venäläiset, arabitaustaiset, mustat ja intialaiset on tämä toiminta vetänyt erityisesti maahanmuuttajanuoria, joiden vanhempien maissa peli on tunnetumpi kuin Suomessa.

Lasten ja nuorten ajattelun taitoihin panostaminen ja kulttuurisen kompetenssin nostaminen mm. shakkipelin muodossa on lopulta satsausta tulevaisuuteen, uusiin innovaatioihin ja kehitykseen. Yksilön kannalta kulttuurisen kompetenssin nousu puolestaan merkitsee vapaa- ajan mielekästä käyttöä, rikkaampaa elämää ja henkistä hyvinvointia.

Timo Akkanen, erityisluokanopettaja, Helsinki. timo.akkanen1@gmail.com

Lähteet:

Kognitiiviset taidot: Kaija Matilaisen luennot erityispedagokiikan kurssilla Kognitiiviset prosessit (2000)

Michel Noir (2002)

"Le developpement des habilites cognitive de

l'enfant par la pratique du jeu d'echec: Essai de modelisation d`une didactique du transfert."

(Universite de Lyon II, 2002)  

NMI –bulletin 3/ 2009 (Miyake 2005), (Barkeley,1997; Nigg2000;  Willcut,  Doule, Nigg,Faraone&Pennington, 2005)